Muusikon hyvinvointi - esimerkkinä esiintymisjännitys
Mistä lähteä hakemaan tietoa esiintymisjännitykseen liittyen?
Yksi tärkeä osatekijä muusikon hyvinvointiin liittyen on esiintymisjännityksen hallinta. Alle on kerätty muutamia vinkkejä siitä, mistä ja miten voit lähteä hakemaan tietoa esiintymisjännitykseen liittyen. Huomaa, että monia näistä tiedonhakuvinkeistä voit soveltaa mihin tahansa tiedonhakutehtävään ja tiedontarpeeseen.
MISTÄ:
- Kirjastojen kokoelmatietokannat: Jos olet opiskelija, oman oppilaitoksesi tai korkeakoulusi kirjasto on hyvä lähtökohta. Korkeakouluilla on omat Finna-näkymät, joista voi hakea oman kirjaston kokoelmissa olevaa aineistoa (esim. uniarts.finna.fi on Taideyliopiston oma Finna). Kannattaa aina tutustua myös siihen mitä yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy niiden omien aineistotietokantojen kautta. Huomaa, että niistä löytyy sekä painettua että sähköistä aineistoa. Jotkut painetut aineistot voivat olla käytettävissä ainoastaan kirjastoissa, kuten esimerkiksi vanhemmat opinnäytetyöt.
Kirjastoissa käytettävissä olevat elektroniset aineistot: Korkeakoulujen kirjastot ovat hankkineet käyttöönsä organisaatiosta riippuen erilaisia elektronisia aineistoja. Korkeakoulun opiskelijat voivat käyttää aineistoja korkeakoulun tunnuksilla, usein myös etäkäyttäjinä. Muut tiedonhakijat pääsevät käyttämään useimpia näistä aineistoista menemällä käymään paikan päällä korkeakoulun kirjastossa. Kysy neuvoa elektronisten aineistojen käytöstä kirjaston henkilökunnalta. HOX! etsimääsi aineisto saattaa löytyä myös eri alojen (lääketiede, psykologia, sosiologia, kasvatustiede) tietokannoista tai monialaisista tietokannoista. Katso esimerkki täältä.
- Julkaisuarkistot: kotimaiset ja ulkomaiset. Julkaisuarkistoista voit etsiä esimerkiksi aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä, tutkimusartikkeleja tai väitöskirjoja. Julkaisuarkistoissa haku kohdistuu koko tekstimassaan, joten voit käyttää haussa sekä asiasanoja (Finto-YSO) että mitä tahansa sanoja, myös puhekielisiä.
Tieteellisen tiedon etsimiseen erikoistuneet hakukoneet kuten Google Scholar. Voit myös kokeilla aivan tavallista Googlea tai tutustua muihin hakukoneisiin, joista kerrotaan tässä Metropolia ammattikorkeakoulun kirjaston blogissa.
Muut avoimet aineistot, kuten blogit ja podcastit, esimerkiksi Muusikot psyykkisessä valmennuksessa / Markus Raivio & Jussi Kinnunen tai Musiikki voimavarana -blogi.
- Verkosta voit löytää myös erilaisten yhdistysten ja oppilaitosten sivustoja, jotka toimivat tietopaketteina aiheeseen tutustumista varten. Tällainen on esimerkiksi Suomen musiikkilääketieteen yhdistys SMULYn koostama sivusto Muusikon hyvinvointi, josta löydät tietoa muusikon psyykkisestä hyvinvoinnista, harjoittelusta ja ravitsemuksesta. Muusikon hyvinvointia ylläpitävää fyysistä ja psyykkistä soiton harjoittelua käsittelee Taideyliopiston tuottama verkko-oppimateriaali Tiedätkö soiton harjoittelusta riittävästi?
MITEN:
- Googletanko? Googlen tai minkä tahansa muun hakukoneen avulla löytyy yleensä paljon tietoa, jota voi olla aika raskasta käydä läpi. Hakutuloslistauksessa voi olla jopa kymmeniätuhansia viitteitä, joista ehkä vain muutama on oikeasti käyttökelpoinen ja vastaa tiedontarvettasi. Hakutuloksien osalta täytyy muistaa myös lähdekriittisyys. Hakustrategiaa kannattaa miettiä etukäteen esimerkiksi miellekartan eli mindmapin avulla. Täältä löydät lisätietoa miellekartan laatimisesta.
- Tieteellistä tiedonhakua varten kannattaa käyttää Google Scholaria, joka ei sisällä mainoksia tai muuta ylimääräistä hakutuloksia kasvattavaa. Se on maksuton hakukonesovellus, jolla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja useilta eri tieteenaloilta ja lähteistä. Voit löytää tutkielmia, esitelmiä, tiivistelmiä, artikkeleita ja kirjoja. Huomaa, että samoja hakutuloksia voit löytää muistakin lähteistä, esimerkiksi julkaisuarkistoihin tallennetut opinnäytetyöt löytyvät usein sekä varsinaisen lähteen, että Google Scholarin kautta. Täältä löydät vinkkejä Google Scholar -hakujen tekemiseen.
- Hakusanojen muuntelu muuttaa näkökulmaa ja hakutuloksia. Katkaisemalla hakusanan mahdollistat myös monikko- ja eri taivutusmuotojen mukaan ottamisen hakutulokseen. Suomenkielisissä hauissa tämä on erityisen hyödyllinen. Kannattaa muistaa myös muusikoiden ammattislangi, ja kokeilla hakea myös niillä sanoilla. Ne toimivat hyvin hakusanoina, jos teet hakuja muista kuin kirjastotietokannoista. Tutustu aina tietokantojen hakuohjeisiin, niissä yleensä kerrotaan miten esimerkiksi hakusanan katkaisu kyseisessä tietokannassa toimii tai että minkälaisia hakusanoja kannattaa käyttää. Hakusanojen miettimisessä voit käyttää apuna myös asiasanastopalvelu Fintoa, johon sisältyy myös aikaisemmin erillisenä ollut Musiikin asiasanasto.
- Muut kuin kirjastotietokannat ovat usein ns. kokotekstitietokantoja, joissa haku kohdistuu suureen tekstimassaan. Näissä tietokannoissa hakuja tehdessä voit käyttää mitä tahansa hakusanoja. Jos teet hakuja vieraskielisissä tietokannoissa, huomioi sanojen erilaiset merkitykset. Esimerkiksi englanninkielisissä tietokannoissa: rock = rockmusiikki / kivi. Sivustollamme on esimerkki ulkomaiseen tietokantaan tehdystä hausta, joka tehdään avoimesti käytettävissä olevasta WorldCat-tietokannasta
- Useampi kärpänen samalla iskulla? Jos etsit lähdeaineistoa, joka on helposti saatavilla omalta kotipaikkakunnaltasi, käytä silloin paikallisia kirjastotietokantoja (yleinen kirjasto, oppilaitoskirjasto). Jos haluat tietää laajemmin, mitä aiheestasi olisi saatavilla, kokeile hakua Finna-hakupalvelusta. Finnan kautta voit hakea tietoa satojen suomalaisten kirjastojen tietokannoista yhtäaikaa. Muualta löytyvää aineistoa voi usein hankkia käyttöön kaukolainaamalla, kysy palvelusta omasta kirjastostasi.
- Entä jos en saa ollenkaan hakutuloksia? Tässä tapauksessa kannattaa aina palata miellekartan ääreen ja miettiä, onko joku näkökulma jäänyt kokonaan huomioon ottamatta. Esimerkiksi esiintymisjännitykseen liittyvää tietoa saattaisi löytyä myös lääketieteen kautta. Mieti myös, oletko esimerkiksi yrittänyt tehdä hakuja kirjastotietokannasta puhekielen termeillä, sillä virallinen asiasana jota kirjastot käyttävät järjestelmissään voikin olla joku ihan muu, kuin jolla sinä itse asiasta puhut. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: esiintymisjännitys, esiintymispelko, ramppikuume, rampfeber, lavakauhu... Katso tarkemmin asiasanoista/vapaista sanoista ja aihehausta: Aiheen määrittely ja hakusanat
- Lopuksi, muista tekijänoikeudet. Suomalainen tiedeyhteisö on sitoutunut hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia, kuten tiedevilppiä. Lisätietoa hyvästä tieteellisestä käytännöstä löydät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivustolta.
