Muusikon hyvinvointi - esimerkkinä esiintymisjännitys
Muusikon hyvinvoinnin yksi osatekijöistä on esiintymisjännityksen hallinta. Alta löydät muutamia vinkkejä siitä, mistä ja miten voit lähteä hakemaan tietoa esiintymisjännitykseen liittyen. Huomaa, että monia näistä vinkeistä voit soveltaa mihin tahansa tiedonhakutehtävään ja tiedontarpeeseen.
MISTÄ:
Kirjastotietokannat. Jos olet opiskelija, oman oppilaitoksesi tai korkeakoulusi kirjasto on hyvä lähtökohta. Korkeakouluilla on omat Finna-näkymät, joista voi hakea oman kirjaston kokoelmissa olevaa aineistoa (esim. uniarts.finna.fi on Taideyliopiston oma Finna). Kannattaa aina tutustua myös siihen mitä yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy niiden omien tietokantojen kautta. Huomaa, että kirjastotietokannoista löytyy sekä painettua että sähköistä aineistoa. Jotkut painetut aineistot voivat olla käytettävissä ainoastaan kirjastoissa, kuten esimerkiksi vanhemmat, vain painetussa muodossa julkaistut opinnäytetyöt.
- Julkaisuarkistot: kotimaiset ja ulkomaiset. Julkaisuarkistoista voit etsiä esimerkiksi aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä, tutkimusartikkeleja tai väitöskirjoja. Julkaisuarkistoissa haku kohdistuu koko tekstimassaan, joten voit käyttää haussa sekä asiasanoja (Finto-YSO) että mitä tahansa sanoja, aivan puhekielisiäkin.
- Muut avoimesti käytettävät tietokannat, mm. Google Scholar
- Muut avoimet aineistot, kuten blogit ja podcastit, esimerkiksi Muusikot psyykkisessä valmennuksessa / Markus Raivio & Jussi Kinnunen tai Musiikki voimavarana -blogi.
- Verkosta voit löytää myös erilaisten yhdistysten ja oppilaitosten sivustoja, jotka toimivat tietopaketteina aiheeseen tutustumista varten. Tällainen on esimerkiksi Suomen musiikkilääketieteen yhdistys SMULYn koostama sivusto Muusikon hyvinvointi, josta löydät tietoa muusikon psyykkisestä hyvinvoinnista, harjoittelusta ja ravitsemuksesta. Muusikon hyvinvointia ylläpitävää fyysistä ja psyykkistä soiton harjoittelua käsittelee Taideyliopiston tuottama verkko-oppimateriaali Tiedätkö soiton harjoittelusta riittävästi?
- Maksulliset tietokannat: Korkeakoulujen kirjastoilla on käytössään organisaatiosta riippuen erilaisia maksullisia elektronisia aineistoja. Korkeakoulun opiskelijat voivat käyttää aineistoja korkeakoulun tunnuksilla, usein myös etäkäyttäjinä. Muut tiedonhakijat pääsevät käyttämään maksullisia aineistoja menemällä käymään korkeakoulun kirjastossa. Kysy neuvoa tietokantojen käytöstä kirjaston henkilökunnalta.
MITEN:
- Googletanko? Googlen avulla löytyy yleensä paljon tietoa, jota voi olla aika raskasta käydä läpi. Hakutuloslistauksessa saattaa olla kymmeniätuhansia viitettä, joista ehkä vain muutama on oikeasti käyttökelpoinen ja vastaa tiedontarvettasi. Hakustrategiaa kannattaa miettiä etukäteen esimerkiksi miellekartan eli mindmapin avulla. Täältä löydät lisätietoa miellekartan laatimisesta. Tieteellistä tiedonhakua varten kannattaa käyttää Google Scholaria, joka ei sisällä mainoksia tai muuta ylimääräistä hakutuloksia kasvattavaa. Se on maksuton hakukonesovellus, jonka avulla voi etsiä tieteellisiä julkaisuja useilta eri tieteenaloilta ja lähteistä. Voit löytää tutkielmia, esitelmiä, tiivistelmiä, artikkeleita ja kirjoja. Huomaa, että samoja hakutuloksia voit löytää muistakin lähteistä, esimerkiksi julkaisuarkistoihin tallennetut opinnäytetyöt löytyvät usein sekä varsinaisen lähteen, että Google Scholarin kautta. Google-hakuja tehdessä on muistettava myös tiedon luotettavuus ja sen varmistaminen. Täältä löydät vinkkejä Google Scholar -hakujen tekemiseen.
Hakusanojen muuntelu muuttaa näkökulmaa ja hakutuloksia. Katkaisemalla hakusanan mahdollistat myös monikko- ja eri taivutusmuotojen mukaan ottamisen hakutulokseen. Suomenkielisissä hauissa tämä on erityisen hyödyllinen. Tässä kohtaa kannattaa muistaa myös muusikoiden ammattislangi, ja kokeilla hakea myös niillä sanoilla. Ne toimivat hyvin hakusanoina, jos teet hakuja muista kuin kirjastotietokannoista. Kannattaa aina tutustua tietokantojen hakuohjeisiin, niissä yleensä kerrotaan miten esimerkiksi hakusanan katkaisu kyseisessä tietokannassa toimii tai että minkälaisia hakusanoja kannattaa käyttää. Hakusanojen miettimisessä voit käyttää apuna myös asiasanastopalvelu Fintoa, johon sisältyy myös aikaisemmin erillisenä ollut Musiikin asiasanasto.
Muut kuin kirjastotietokannat ovat usein niin sanottuja kokotekstitietokantoja, joissa haku kohdistuu suureen tekstimassaan. Näissä tietokannoissa hakuja tehdessä voit käyttää mitä tahansa hakusanoja. Jos teet hakuja vieraskielisissä tietokannoissa, kannattaa huomioida sanoijen erilaiset merkitykset. Esimerkiksi englanninkielisissä tietokannoissa: rock = rockmusiikki / kivi. Sivustollamme on esimerkki ulkomaiseen tietokantaan tehdystä hausta, joka tehdään avoimesti käytettävissä olevasta WorldCat-tietokannasta
Useampi kärpänen samalla iskulla? Jos etsit lähdeaineistoa, joka on helposti saatavilla omalta kotipaikkakunnaltasi, käytä silloin paikallisia tietokantoja (yleinen kirjasto, oppilaitoskirjasto). Jos haluat tietää laajemmin, mitä aiheestasi olisi saatavilla, kokeile hakua Finna-hakupalvelusta. Finnan kautta voit hakea tietoa satojen suomalaisten kirjastojen tietokannoista yhtäaikaa. Aineistoa voi hankkia käyttöön kaukolainaamalla, kysy palvelusta omasta kirjastostasi.
Entä jos en saakaan hakutuloksia? Tässä tapauksessa kannattaa aina palata miellekartan ääreen ja miettiä, onko joku näkökulma jäänyt kokonaan huomioon ottamatta. Esimerkiksi esiintymisjännitykseen liittyvää tietoa saattaisi löytyä myös lääketieteen kautta. Mieti myös, oletko esimerkiksi yrittänyt tehdä hakuja kirjastotietokannasta puhekielen termeillä, sillä virallinen asiasana jota kirjastot käyttävät järjestelmissään voikin olla joku ihan muu, kuin jolla sinä itse asiasta puhut. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: esiintymisjännitys, esiintymispelko, ramppikuume, rampfeber, lavakauhu... Katso tarkemmin asiasanoista/vapaista sanoista ja aihehausta: Aiheen määrittely ja hakusanat
Lopuksi, muista tekijänoikeudet. Suomalainen tiedeyhteisö on sitoutunut hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia, kuten tiedevilppiä. Lisätietoa hyvästä tieteellisestä käytännöstä löydät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivustolta.