Muusikon hyvinvointi - esiintymisjännitys
Muusikon hyvinvoinnin yksi osatekijä on esiintymisjännityksen hallinta. Alta löydät muutamia vinkkejä siitä, mistä ja miten voit lähteä hakemaan tietoa esiintymisjännitykseen liittyen.
Mistä:
Kirjastotietokannat. Jos olet opiskelija, oman oppilaitoksesi tai korkeakoulusi kirjasto on hyvä lähtökohta. Korkeakouluilla on omat Finna-näkymät, joista voi hakea oman kirjaston kokoelmissa olevaa aineistoa (esim. uniarts.finna.fi on Taideyliopiston oma Finna). Kannattaa aina tutustua myös siihen mitä yleisten kirjastojen kokoelmista löytyy niiden omien tietokantojen kautta. Huomaa, että kirjastotietokannoista löytyy sekä painettua että sähköistä aineistoa. Jotkut painetut aineistot voivat olla käytettävissä ainoastaan kirjastoissa, kuten esimerkiksi vanhemmat, vain painetussa muodossa julkaistut opinnäytetyöt.
- Julkaisuarkistot: kotimaiset ja ulkomaiset. Julkaisuarkistoista voit etsiä esimerkiksi aiheeseen liittyviä opinnäytetöitä, tutkimusartikkeleja tai väitöskirjoja.
- Muut avoimesti käytettävät tietokannat, mm. Google Scholar
- Muut avoimet aineistot, kuten blogit ja podcastit, esimerkiksi Muusikot psyykkisessä valmennuksessa / Markus Raivio & Jussi Kinnunen tai Musiikki voimavarana -blogi. Verkosta voit löytää myös erilaisten yhdistysten sivustoja, jotka toimivat tietopaketteina aiheeseen tutustumista varten. Tällainen on esimerkiksi Suomen musiikkilääketieteen yhdistys SMULYn koostama sivusto Muusikon hyvinvointi.
- Maksulliset tietokannat: Korkeakoulujen kirjastoilla on käytössään organisaatiosta riippuen erilaisia maksullisia elektronisia aineistoja. Korkeakoulun opiskelijat voivat käyttää aineistoja korkeakoulun tunnuksilla, usein myös etäkäyttäjinä. Muut tiedonhakijat pääsevät käyttämään maksullisia aineistoja menemällä käymään korkeakoulun kirjastossa. Kysy neuvoa tietokantojen käytöstä kirjaston henkilökunnalta.
Miten:
- Googletanko? Googlen avulla löytyy yleensä paljon tietoa, jota voi olla aika raskasta käydä läpi. Hakutuloslistauksessa saattaa olla jopa 10 000 viitettä, joista ehkä vain muutama on oikeasti käyttökelpoinen. Mieti siis hakustrategiaasi etukäteen, esimerkiksi miellekartan avulla. Täältä löydät lisätietoa miellekartan laatimisesta. Tieteellistä tiedonhakua varten kannattaa käyttää Google Scholaria, joka ei sisällä esimerkiksi mainoksia tai muuta ylimääräistä hakutuloksia kasvattavaa. Google-hakuja tehdessä on muistettava myös tiedon luotettavuus ja sen varmistaminen.
Hakusanojen muuntelu muuttaa näkökulmaa ja hakutuloksia. Katkaisemalla hakusanan mahdollistat myös monikko- ja eri taivutusmuotojen mukaan ottamisen hakusanaan. Suomenkielisissä hauissa tämä on erityisen hyödyllinen. Tässä kohtaa kannattaa muistaa myös ammattislangi, ja kokeilla hakuja myös niillä. Ne toimivat hyvin hakusanoina, jos teet hakuja muista kuin kirjastotietokannoista. Kannattaa aina tutustua tietokantojen hakuohjeisiin, niissä yleensä kerrotaan miten esimerkiksi hakusanan katkaisu kyseisessä tietokannassa toimii tai että minkälaisia hakusanoja kannattaa käyttää. Hakusanojen miettimisessä voit käyttää apuna myös asiasanastopalvelu Fintoa, johon sisältyy myös aikaisemmin erillisenä ollut Musiikin asiasanasto.
Useampi kärpänen samalla iskulla? Jos etsit lähdeaineistoa, joka on helposti saatavilla omalta kotipaikkakunnaltasi, käytä silloin paikallisia tietokantoja (yleinen kirjasto, oppilaitoskirjasto). Jos haluat tietää laajemmin, mitä aiheestasi olisi saatavilla, kokeile hakua Finna-hakupalvelusta. Finnan kautta voit hakea tietoa satojen suomalaisten kirjastojen tietokannoista yhtäaikaa. Aineistoa voi hankkia käyttöön kaukolainaamalla, kysy palvelusta omasta kirjastostasi.
Entä jos en saakaan hakutuloksia? Tässä tapauksessa kannattaa aina palata miellekartan ääreen ja miettiä, onko joku näkökulma jäänyt kokonaan huomioon ottamatta. Esimerkiksi esiintymisjännitykseen liittyvää tietoa saattaisi löytyä myös lääketieteen kautta. Mieti myös, oletko esimerkiksi yrittänyt tehdä hakuja kirjastotietokannasta puhekielen termeillä, virallinen asiasana jota kirjastot käyttävät voikin olla joku ihan muu, kuin jolla sinä itse asiasta puhut. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: esiintymisjännitys, esiintymispelko, ramppikuume, rampfeber...
Muista tekijänoikeudet. Suomalainen tiedeyhteisö on sitoutunut hyvän tieteellisen käytännön noudattamiseen ja ehkäisemään siihen kohdistuvia loukkauksia, kuten tiedevilppiä. Lisätietoa hyvästä tieteellisestä käytännöstä löydät Tutkimuseettisen neuvottelukunnan sivustolta.