Seuraavassa käydään läpi musiikin tiedonhakua kaikille konsertin käsiohjelman laatimista esimerkkinä käyttäen. Tietoa haetaan kaikille avoimista tiedonlähteistä. Esimerkissä tutustutaan Finna-palvelun hakuominaisuuksiin. 

Taidemusiikin konserttien käsiohjelmissa on yleensä tietoa säveltäjistä, esitettävistä teoksista sekä mahdollisesti teosten edustamista tyylikausista. Käsiohjelmaa tehtäessä on kiinnitettävä huomiota myös ohjelman kirjoitusasuun ja ulkonäköön. 

Yleisiä ajatuksia käsiohjelman tekemiseen liittyen

Tietoa käsiohjelman tekemisestä ja esimerkkejä käsiohjelmista löytyy Googlen tai muun hakukoneen kautta esimerkiksi hakusanoilla "konsertin käsiohjelma malli", "concert program", "concert program instructions", "concert program guide". Hakusanoilla "konsertin käsiohjelma malli" löytyy esimerkiksi Jaani Länsiön Miten tehdään hyvä käsiohjelmateksti -blogikirjoitus.

Tietoa säveltäjästä

Käsiohjelmissa on yleensä tietoa esitettävien teosten säveltäjistä. Tietoa säveltäjistä voi hakea esimerkiksi Finna-hakupalvelusta, josta löytyy sekä yleisten että tieteellisten kirjastojen aineistoja.

Finna on koti Suomen miljoonille kulttuuri- ja tiedeaineistoille. Ainutlaatuisia sisältöjään Finnaan tuovat sadat kotimaiset toimijat, kuten arkistot, kirjastot ja museot.

Hakusanoiksi Finnaan soveltuvat esimerkiksi "säveltäjät debussy". Jos haet vain sanalla "Debussy", tulee hakutuloksiin paljon esimerkiksi CD-levyjä, joilla on Debussyn sävellyksiä. Lisäämällä hakuun kirjastojen käyttämän asiasanan "säveltäjät", saat tuloksiksi tietoa nimenomaan säveltäjästä.

Seuraavaksi voit rajata hakua esimerkiksi kirjoihin tai artikkeleihin valitsemalla sen kohdasta "aineistotyyppi":

Voit rajata hakutuloksia myös kielen mukaan, jolloin hakutuloksiin tulee vain esimerkiksi suomenkielistä aineistoa:

Suomalaisten kirjastojen käyttämiä asiasanoja voi etsiä YSO-palvelusta.

Ulkomaisten säveltäjien nimien kirjoitusasu vaihtelee ja voi olla vaikea tietää mitä nimimuotoa tiedonhaussa kannattaisi käyttää. Suomalaisten kirjastojen käyttämät nimenmuodot löydät KANTO-palvelusta.

Esimerkiksi englannin kielessä usein käytetyllä "Shostakovich" kirjoitusasulla hakemalla löydät suomalaisten kirjastojen käyttämän nimenmuodon "Šostakovitš".

Tietoa säveltäjistä löytyy englannin kielellä esimerkiksi verkkotietosanakirja Encyclopedia Britannicasta: https://www.britannica.com/.

Encyclopedia Britannica on vanhin englanninkielinen tietosanakirja.

Hakusanoiksi kannattaa Encyclopedia Britannicassa laittaa säveltäjän koko nimi.

Englanninkielistä tietoa säveltäjistä löytyy myös AllMusic-palvelusta: https://www.allmusic.com/

Kohdasta "Biography" saat näkyviin tietoa säveltäjästä.

Tietoa teoksesta

Käsiohjelmassa on tapana kertoa jotain esitettävistä sävellyksistä.

Googlella tai muulla hakukoneella hakusanoiksi voi laittaa esim. "Debussy La mer" (kiinnitä Google-hauissa erityistä huomiota lähdekritiikkiin).

Säveltäjiä käsittelevissä kirjoissa on usein myös teosesittelyjä.

Nuottien esipuheissa ja CD-levyjen liitevihkoissa on usein tietoa sävellyksistä.

Voit käyttää apuna myös Suomen kirjastojen käyttämiä teosluetteloita, joissa on tietoa esimerkiksi opusnumeroista, sävellysvuosista ja alkuperäisistä esityskokoonpanoista: 

https://www.musiikkikirjastot.fi/tiedonhaunavuksi/saveltajien-teosluetteloita-kirjastojen-tapaan/

Suomalaisten musiikkikirjastojen asiantuntijat ovat koonneet vuosien mittaan luetteloita taidemusiikin säveltäjien musiikillisesta tuotannosta. Ohjeluetteloita käytetään apuna teosten luetteloinnissa kirjaston tietokantaan, kun täytyy päättää, missä muodossa tiettyä teosta haetaan tehokkaasti kaikissa kirjastoissa. Nämä ohjeluettelot toimivat myös käytännöllisenä johdatuksena säveltäjien tuotannon maailmaan kirjastojen ulkopuolella toimiville asianharrastajille. 

Esimerkiksi Debussyn La mer -sävellyksestä löytyvät mm. teosluettelonumero, sävellysvuosi, alkuperäinen esityskoonpano ja teoksen osien nimet.

Tietoa tyylikaudesta:

Käsiohjelmassa voi kertoa jotain myös esitettävän teoksen edustamasta tyylikaudesta.

Tyylikausilla tarkoitetaan ajanjaksoa, jolloin taiteessa tietyt tavat ja piirteet ovat olleet vallitsevia. Musiikin tyylikaudet on raamitettu taidemusiikissa karkeasi mukaillen yleisiä taiteiden tyylikausia: Renessanssi (n. 1400 - 1600 -luvuilla), Barokki (1600 - 1750 -luvuilla), Wieniläisklassismi (1770 - 1830 -luvuilla), Romantiikka (1810 - 1910 -luvuilla) ja nykymusiikki. Niin kirjallisuudessa, kuvataiteessa kuin musiikissa tyylikaudet saattoivat ajoittua toisistaan riippumatta eri aikajaksoille.

Hakemalla esimerkiksi hakusanalla "barokki", hakutuloksesta tulee turhan laaja. Hakua kannattaa rajata nimenomaan klassiseen musiikkiin lisäämällä hakuun kirjastojen käyttämät asiasanat "tyylikaudet" ja "taidemusiikki":

Tiedonhaussa käyttökelpoisia asiasanoja löytyy lisää, kun avaat soveltuvan aineiston tiedot ja katsot esimerkiksi Finnassa kohtaa "aiheet", tässä haussa voisi käyttää myös asiasanaa "musiikinhistoria".

Verkkotietosanakirja Encyclopedia Britannicassa hakusanoiksi kannattaa laittaa "baroque music", jotta haku kohdistuu nimenomaan musiikin tyylikauteen.

Kirjoitusasu

Konsertin käsiohjelma kirjoitusasu on osa koko esityksen laadullista kokonaisuutta. Näin ollen myös siihen kannattaa suhtautua sen ansaitsemalla huolellisuudella. Oikolue teksti vielä kertaalleen ja kiinnitä huomiosi pilkkusääntöihin, isoihin kirjaimiin, yhdyssanoihin ja yleisesti hyvään kirjalliseen ilmaisuun.

Ohjeita kirjalliseen ilmaisuun löytyy esimerkiksi Google-haulla "oikeinkirjoitus". 

Finnasta haettaessa voit käyttää asiasanaa "oikeinkirjoitus" ja rajata haun suomen kieleen asiasanalla "suomen kieli":

Ohjeita hyvään käsiohjelman kirjoitusasuun saat esimerkiksi seuraavista lähteistä:

Kielitoimiston ohjepankki

https://jaanilansio.fi/2017/06/15/tehdaan-hyva-kasiohjelmateksti/

Typografia ja graafinen suunnittelu

Asiasanoja, joilla voit hakea kirjoituksen ulkoasuun liittyviä lähteitä esimerkiksi Finnasta, ovat esimerkiksi "typografia" ja "graafinen suunnittelu". Esimerkiksi Markus Itkosen kirja Typografian käsikirja on hyvä lähde (RPS Markkinointi, 6. painos 2021).  

Käsiohjelmien yksi huomiotava osa-alue on myös sen graafinen ilme. Pienellä vaivalla ja perehtymisellä paperilaatuihin, taittoon sekä erilaisiin fontteihin saa tekstit asemoitua oikein ja tulostuksen laatu pysyy riittävän korkealla tasolla. Mikäli käytössä on nykyaikainen monitoimitulostin, on syytä tutustua sen ohjelmistoon, josta löytyy hyvin todennäköisesti tarvittavat tulostusasetukset esimerkiksi nidotulle vihkolle suoraan. Sinänsä yhtä ainoaa oikeata vastausta käsiohjelman graafiseen suunnitteluun ei ole, vaan siinä on mahdollista myös valitulla tyylillä erottua totutusta. Paperilaatua valitessa voit halutessasi satsata laadukkaampaan paperiin, joka yleensä on painavampaa per neliömetri mitattuna. Halutessasi voit myös käyttää kiiltävämpää julistepaperia, jolloin tulosteesta tulee entistäkin laadukkaampi vaikutelma, joka toki nostaa myös paperin kustannuksia.

- Paperin valinta A4, A5, 80g vai 120g vai joku muu, kiiltävä, matta?

- Taitto

- Tekstin muotoilu, fontit

-> Word-ohjelmiston ohjeet: https://support.microsoft.com/fi-fi/word

-> LibreOffice Writerin ohjeet: https://help.libreoffice.org/latest/fi/text/swriter/main0000.html

-> Google tai muu hakukone: hakusanoiksi esim. "tekstinkäsittely ohjeet")

Esim. Wordin omissa asiakirjapohjissa löytyy "musiikkiohjelma"-niminen asiakirjapohja. Myös muita käsiohjelmaksi soveltuvia malleja löytyy hakemalla Wordista online-malleja hakusanalla ohjelma.

Googleen tai muuhun hakukoneeseen voit laittaa hakusanoiksi esimerkiksi "concert program": löytyy esimerkiksi Canva-sivuston käsiohjelmamalleja.

YouTubessa on myös ohjeita käsiohjelman laatimiseen: hakusanoiksi esimerkiksi "concert program instructions".

Esimerkkejä käsiohjelmista

Esimerkkejä käsiohjelmista löytyy helposti Googlen tai muun hakukoneen avulla, hakusanoina voit käyttää esimerkiksi "konsertti käsiohjelma":

- Sinfonia Lahti: Kaksi konserttia -käsiohjelma

- Sinfonia Lahti: Satumainen konsertti -käsiohjelma

- Pori Sinfonia: Salut d'amour -käsiohjelma

Finna-palvelun sisältämistä kirjastoistakin löytyy käsiohjelmia, kirjastojen käyttämiä asiasanoja ovat "konsertit" ja "käsiohjelmat".